Kuinka antaa anteeksi

Tämä blogin aihe tuli mieleeni yllätys yllätys, rakkaan lempiharrastukseni eli lukemisen äärellä. Kirjoitin aikaisemminkin Martin Seligmanista ja erityisestä hänen kirjastaan Learned Optimism. Tähän aiheeseen törmäsin hänen toisessa kirjassaan, Authentic Happiness, kun Seligman kertoi erään toisen psykologin, Everett Worthingtonin anteeksiantamisen metodista, jota hän kutsuu sanalla REACH. Huomasin soveltaneeni tätä metodia jo kesällä tietämättäni, mutta nyt olin löytänyt sille hyvän pohjan jolle rakentaa. 

REACH-sanan R tulee sanasta "recall", mieleen palauttaminen. Tarkoituksena on muistaa kipua aiheuttanut tai muuten anteeksiantoa vaativa tilanne niin objektiivisesti kuin mahdollista, olla keskittymättä pelkästään itseensä ja omiin tuntemuksiin vaan ottaa myös toinen osapuoli huomioon; mitä hän tai he kokevat, tuntevat, pelkäävät ja niin edelleen.

E tulee sanasta "empathize", empatisoi. Kun aluksi on pyrkinyt palauttamaan tilanteen mieleensä objektiivisesti, yrittäen ottaa myös muut huomioon, voi pyrkiä kokemaan empatiaa häntä tai heitä kohtaan. Miksi toinen osapuoli toimi kuten toimi, ja ymmärrä että tarkoituksena on tuskin ollut sinun satuttaminen. Jos on, niin myös tälle löytyy syynsä, joista tuntea empatiaa toista kohtaan.

A tulee lauseesta "altruistic forgiveness", pyyteetön anteeksianto. Tämä on yksi suurimmista ja vaikeimmista lahjoista, jonka toiselle voit antaa. Mieti tilanteita, kun olet itse saanut anteeksi, ja anna toiselle pyytettömästi anteeksi se, että hän tai he ovat sinua satuttaneet. Anteeksianto vapauttaa meidät, asettumalla vihan ja kostonhalun yläpuolelle.

C tulee lauseesta "commit yourself to forgive publicly", tee anteeksiannostasi julkinen. Ei välttämättä tarkoita siis, että pitäisi kirjoittaa se näin julkisesti blogin muotoon mitä itse, vaan voit kertoa siitä ystävällesi kirjoittaa kirjeen, runon, laulun, mitä tahansa. Mikä tärkeintä, kerro anteeksiannosta sen kohteelle.

Viimeiseksi H, eli "hold onto forgiveness", pidä kiinni anteeksiannostasi. Muistot tilanteesta valtaavat varmasti mielen aika-ajoin, mutta anteeksiannosta kiinni pitäminen vapauttaa lopulta muistojen aiheuttamista tuskista. 

Aikaisemmassa blogissani anteeksiannosta kirjoitin myös, että loppujen lopuksi kaikki tilanteet ovat sellaisia, joissa toimimme parhaimpien tietojemme ja taitojemme mukaan, ja lopulta ei oikeasti ole mitään anteeksiannettavaa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä lahjaa, mikä pyyteettömästi toiselle anteeksiantaminen tarkoittaa. Voit itse kokea, ettei anteeksiannettavaa ole, mutta tämä ei tarkoita etteikö toinen osapuoli tuntisi syyllisyyttä tapahtuneista.

Tehtävä: sovella REACH-metodia anteeksiantamiseen. Kerro toiselle anteeksiannostasi.